PYHÄINPÄIVÄN MESSU

Erkki Lasonpalo, kapellimestari
Pilvi Listo-Tervaportti, urut
Suomen laulu -kuoro, valm. Esko Kallio

Robert Kajanus: Huutolaistytön kehtolaulu
Georg Friedrich Händel: Konsertto uruille ja jousille op. 4 No 6
Terhi Dostal: Missa in honorem Beati Hemmingi Episcopi / Autuaan Piispa Hemmingin messu

Mikkeliläislähtöinen musiikin tohtori, pianisti Terhi Dostalin ura käynnistyi solistiesiintymisellä Valeri Gergijevin johtaman Mariinski-teatterin orkesterin solistina. Sen jälkeen Terhi Dostal on esiintynyt lukuisten orkesterien solistina, kamarimuusikkona, liedpianistina ja soolokonsertein useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

Kun covid-19-pandemia sulki konsertit vuonna 2020, Terhi Dostal keskittyi säveltämiseen. Hänen sävellysopiskeluaan on ohjannut Dresdenissä Prof. Matthias Drude. Vuosina 2020-2021 Dostal on säveltänyt valmiiksi mm. puolituntisen orkesterimessun Missa in honorem Beati Hemmingi Episcopi. Sävellystyö alkoi jo vuonna 2012, mutta teos valmistui lopulliseen muotoonsa vasta Covid-19 pandemian peruttua kaikki Dostalin pianokonsertit.

”Sävellykseni on katolisen kirkon liturgiseen käyttöön soveltuva latinankielinen messu, jonka olen halunnut pyhittää Autuaan Piispa Hemmingin muistolle. Hemming toimi Turun piispana 1300-luvulla ja oli tärkeä vaikuttaja maassamme. Hän oli myös Pyhän Birgitan läheinen ystävä.”

Sävellyksessä on perinteisen messun tapaan viisi osaa: Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei. Myöhäisromanttisen teoksen keskeinen tyylillinen esikuva on Johannes Brahms, mutta sävelkielessä on vaikutteita myös sekä varhaisempien romantikkojen että barokki- ja renessanssisäveltäjien musiikista. Messu on muodoltaan syklinen eli samat teemat ja aiheet toistuvat eri osissa. Kyriessä, Gloriassa ja Agnus Deissä on käytetty erilaisia perinteisiä polyfonisia tekniikoita kuten fuugaa, fugatoa ja kaksoiskaanonia. Credo ja Sanctus ovat tyyliltään romanttisempia.